sunnuntai 29. joulukuuta 2013

2013

Tammikuu


Uusivuosi ja rakettien paukkeessa tehty äänetön toivomus paremmasta vuodesta. Se toteutui sittenkin monen mutkan kautta, mutta ei tuolloin odottamallani tavalla.
Jossun synttärit ja niiden juhlistaminen Kokkolassa.
Muuten synkkää ja kylmää, mutta silti onnellisuutta.

Helmikuu


Janikan synttärit pikkuyksiössä Kokkolassa. Hohtokeilailua, Pedrinaksen ruokia ja Aliasta terästyksen kera.
Mun viimeinen vuosi alaikäisenä alkoi rauhallisesti ja suunnilleen aika juhlattomasti -pelkästään tärkeimpien ihmisten kera. Tuolloin oli havaittavissa myös ikäkriisiä maailman turhimmasta iästä.
Saan myös tiedon, että musta tulee syksyllä täti.
Helmikuu oli nimensä mukaisesti helminauhaa; yhtä kaunista ja selkeää, tavallista mutta kuitenkin juhlallista.

Maaliskuu


Tyttöjeniltoja ja vatsatreenit nauramalla.
Naistenpäivän superherkuttelut Emmalla.
Yöautoilua ja elämäniloa.
Pääsiäinen, joka tulee aina muistumaan mieleen kun lumet alkavat sulaa.
Tukka vaihtoi väriä.

Huhtikuu


Kaveria ei jätetä edes alakertaan nukkumaan.
Aloin aavistella jotain, mutta en halunnut uskoa.
Tyttöjeniltaa Suikkelilla.
Viikonloppu josta piti tulla täydellinen, muuttui täydellisesti epätäydelliseksi.
Pudotus ja sekavia ajatuksia.
Pimeä vapun vietto Kokkolan yössä. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan mulla oli vapaus tehdä mitä vain miettimättä satutanko ketään, mutta en uskaltanut.
Huhtikuu nauroi päin naamaa.
Rikkinäisyys.

Toukokuu


 Kemoraviikonloput ja kauneimpia, myöhästyneitä sanoja mitä olen ikinä kuullut.
Yritin elää nopeasti, jotta päivät kuluisivat.
Viimeinen kuukausi koulussa ennen kesälomaa.

Kesäkuu




Kun kaikki sanotut sanat olivat menettäneet merkityksensä, uskaltauduin varovasti astumaan askeleen pois päin menneestä.
Tajusin että sen minkä on tarkoitus kestää, se myös kestää.
Mahtavin juhannus tähän mennessä pikkuisessa hotellihuoneessa, joten pystyi hädin tuskin hotelliksi sanomaan.
Romutin muiden haaveita.
Janika lähti valtameren toiselle puolelle ja mä koin elämäni sekavimman kuukauden.


Heinäkuu


Tunsin pienen kipinän sydämessä josta yllätyin itsekin. Kevätkuukausien aikana olin jo niin kyynistynyt ajatukselle rakkaudesta, että yritin tukahduttaa sen tunteen.
Kokkola ja Manifesti. Vauhdikas ilta joka vei mukanaan luokkasormukseni.
Kipinöi uudestaan.
Maailmanparannusta Hannan kanssa. Perinteisesti Halsuacityssä.
Festarit Helin kanssa. Kaikuranta oli suuri pettymys.
Yölliset Facebook-keskustelut tuottivat hankaluuksia herätä aamulla, mutta perhoset vatsassa tekivät siitäkin keveämpää.
Festariviikonloppu ja ylikalliit liput. Pieni hipaisu joka laukaisi ilmaan tuhat ristiriitaista tunnetta, joista päästin irti.
21.7 


Elokuu



Janika tuli takaisin rapakon takaa.
Pimenevät ja viilenevät elokuun yöt ja rakkaita ihmisiä.
Tyttöjeniltaa Lindan mökillä.
Aloitin lukion toisen vuoden tietämättä yhtään kuinka stressaava loppuvuosi koulun suhteen mulla olisi edessä.
Lähdettiin loppukuusta lukiotytsyjen kanssa moikkaamaan Anna-Maijaa Sieviin.
Kokkolan villit Venetsialaiset.



Syyskuu


Pelkästään sanana masentava syksy oli saapunut. Onneks sitä piristi tyttöjenilta Saran vahtimassa luksuskodissa, jossa me saunottiin ja paljuiltiin yhdssä.
Käytiin Emman kanssa kokeilemassa vanhojentanssimekkoja - Emmalla onnisti, mulla ei.. :)
Syksyn ensimmäisen koeviikon tuskailut.

Lokakuu


Käytiin Lindan, Jossun ja Janikan kanssa shoppailemassa ja fiilistelemässä Uniikkia ja Spektiä.
7.10 musta tuli pienen pojan täti.
Alotin autokoulun ja meinasin kuolla tylsyyteen teoriatunneilla..
Syyslomalla pidettiin leffailtaa Lindan, Jossun, Antsan ja Antin kans. Sawit ei oo mun juttu..
Menetin nevaneitsyyteni ja istuin kuusi tuntia Nikon kyydissä kantoja ajamassa.
Taiteiden yö!

Marraskuu

tiistai 10. joulukuuta 2013

Rakas Joulupukki...

... Tänä jouluna toivon vain lämmintä joulumieltä ja maailman rauhaa. Mutta koska vain tuhmat lapset valehtelevat niin kerron Sinulle, että olisi  myös tosi kiva saada...


Timantit on ikuisii ja blingbling ja sillei

Varma valinta, varsinkin mulle, joka rakastaa kaikkia muiden nenille liian imeliä tuoksuja :)

Joka kerta kun nään tämmösen riippumassa jonku kaulassa, tunnen pienen piston sydämessä

Valkoista, valkoista, valkoista. Ja lisää tuoksukynttilöitä jemmaan ettei vain loppuminen pääse yllättämään ;)
Toivoo Laura :)